Into - mikä ihana tunne

Innostuminen on oikeasti ihana tunne. On niin helpottavaa huomata, että edelleen innostun asioista ja uskallan suunnitella kaiken näköistä.

Töissä on ollut aika kova kiire, mutta kaikkea uutta on suunnitteilla niin paljon että välillä en meinaa housuissani pysyä. Olen töissä kulttuurialalla ja onnekseni varsin ennakkoluulottomassa ja rennossa työympäristössä. On ihanaa, että työpäivät ovat nykyään myös iloa tuovia ja antoisia, eikä vain ja ainoastaan se pakopaikka surusta. Aikaisemmin määritin itseäni nimenomaan työn kautta. Nykyään työ ei niinkään tee minusta sitä mitä olen, mutta kyllä se taas mukavaa sisältöä ja onnistumisen kokemuksia elämään tuo.

Lisäksi olen innolla alkanut suunnittelemaan kylppäriremppaa, joka meille on tulossa kesällä. Uutta sisustusta on tulossa myös muutamaan muuhun huoneeseen. Välillä mietiskelen, että onko tämä vain jotain korviketta ja ns. sijaistoimintoa sille aktiiviselle suremiselle, mutta enpä tiedä. Kyllä oikeasti tuntuu että molemmille on aikansa ja paikkansa. Harva se ilta edelleen nukkumaan mennessä itkettää, mutta kyllä päivisin intoa ja iloakin piisaa. Nyt tiedän, mitä se tarkoittaa, että suru muuttaa muotoaan ja siitä tulee eri tavalla osa elämää.

Olen aloittanut kevään aikana uusia harrastuksia. Virkkaaminen ja kutominen ovat oikeasti koukuttavaa hommaa ja siinä saa mukavasti samalla joko ajatella kaikenlaista tai ihan vain tyhjentää päätä. Samalla saa kotiin kaikkea kivaa ja käsin tehtyjä lahjoja läheisille. Hiihtämisenkin löysin uudestaan näin kolmenkympin korvilla ja eihän se niin tuskaa ollutkaan mitä muistot antoivat olettaa. Oikeastaan aika nautinnollista hikoilua.

Vaikka väsymystä onkin havaittavissa (vähän liiaksikin välillä), niin tällä hetkellä minulla oikeastaan pyyhkii ihan ok. Ei, se ei tarkoita sitä ettenkö olisi enää surullinen, mutta kuten sanoin, suru on nyt enemmänkin osa elämää eikä niin päin että elämä on pelkkää surua.

Täytyy myöntää, että vähän tuo toukokuu on jo alkanut pelottamaan. Enää kaksi ja puoli kuukautta tyttäremme 1-vuotispäivään! Miten nopeasti aika onkaan mennyt. Näin etukäteen on suuri arvoitus, miltä tuo toukokuu tulee tuntumaan. Niin paljon erilaisia muistoja liittyy tuohon kesän aloittavaan kuukauteen, kun aurinko ja luonto pikkuhiljaa heräävät täyteen kukoistukseensa. Siitä kuitenkin lisää toisessa kirjoituksessa...