Jotain pientä

Kävin eilen ystävän kanssa kaupungilla. Erityisesti halusimme käydä pienessä leluja, lahjatavaroita ja sisustusesineitä myyvässä putiikissa. Lelut tuossa putiikissa ovat ihania, vanhanaikaisia leluja. Puisia autoja, metallisia soittorasioita, käsintehtyjä pehmoleluja pienyrittäjiltä. Putiikin tavaranpaljous suorastaan hullaannuttaa.

Ylitin pelkoni, uskalsin. Ostin pitkästä aikaa jotain pientä vauvalle.  Oman pehmolelun, joka sulatti sydämeni. Ensin luulin sitä sammakoksi, sitten dinosaurukseksi. Mies epäili sen olevan krokotiili. Ei sen väliä, otus oli niin hellyyttävä. Se oli tehty meidän vauvalle.

Löysin myös jotain muuta. Jotain mitä olen pitkään etsinyt. Willow treen suojelusenkeli koriste-esineen. Olen haaveillut, että jos saamme tälle vauvalle järjestää ristiäiset, haluaisin myös isosiskon näkyvän jollain tapaa juhlassa. Toki isosisko on varmasti kaikkien vieraiden ajatuksissa, mutta itse haluaisin että juhlassa olisi näkyvillä jotain konkreettista hänestä. Löysin jo aikaa sitten netistä tuon koriste-esineen, ja olin suunnitellut tilaavani sen jossain vaiheessa. Nyt tuo esine tuli kuitenkin vastaan eilen tuossa putiikissa. En voinut jättää sitä hyllyyn. Se kuvaa minusta ihanasti isosiskoa ja pikkuveljeä. Suojelusenkeli-sisko taluttamassa pikkuveljeä. Pitämässä huolta. Ohjaamassa, suojelemassa. Haluaisin tuon patsaan esille myös ristiäisiin. Sen verran taikauskoinen olen, että en uskalla ottaa sitä pois paketista ennen kuin pikkuveli tulee kotiin. Odottakoot laatikossa siihen saakka.

Näin muuten viime yönä unta, että saimme pikku-Örpin kotiin. Unessa olin aluksi sairaalassa, jonka jälkeen saavuimme kaikki kotiin. Askartelin ristiäisiin kutsukortteja kullanhohtoisesta kartongista. Kaikki oli hyvin. Vauva oli ihana. Olin onnellinen. Olisiko se enneuni? Voi kunpa se olisi.

Jännittää. Hermostuttaa. Ajatus harhailee, on vaikea keskittyä mihinkään. Ihan kuin olisin ulkoistanut itseni elämästäni. Katselisin elämääni ulkopuolisen silmin. En osaa olla läsnä tässä ja nyt. Vielä noin pari viikkoa. Sitten saan tietää, miten meidän odotuksemme päättyy. Miten elämämme jatkuu tästä eteenpäin.