Ruoka- ja harrastusjuttuja

Imetyshommista en olekaan vähään aikaan kertonut kuulumisia. Poika alkoi noin viikko ennen ristiäisiä vetämään sellaisia hepuleita tissillä, että päätin lopetella imetystä. Lisäksi testailun jälkeen totesin että iso osa mahanväänteistä (=pieruista) tulee rinnalla syömisestä. Ilmeisesti poika hotki maitoa rinnalla ja sai ilmaa vatsaansa. Nyt meillä siis pumpataan. En siis raskinut jättää poikaa kokonaan ilman rintamaitoa. Alkuun pumppasin n.5-6 krt päivässä, mutta kun yhdesti pumppaamisesta rikki menneestä rinnanpäästä tuli n. 5 milliä puhdasta verta pulloon, päätin vähentää pumppausta 3 kertaan vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 2 desiä maitoa. Välillä pakastan viimeisen satsin, välillä poika saa mahaansa pullon kautta koko 2 dl. Muutoin mennään Tuttelilla, joka by the way maistuu pojalle pullosta PALJON paremmin kuin rintamaito. Outoa.

Jotenkin on tuntunut siltä että poika on hämillään, ettei saa rintaa. Välillä olenkin antanut pojalle rintaa ihan noin läheisyys- ja lohdutusmielessä. Ja tuntuu se läheisyys itsestänikin hyvältä. Toisaalta surettaa että imetys meni näin,  toisaalta yritän miettiä, että ei imetyksen puute voi poikaa pilatakaan. Rinnalla riehumiseen sitä paitsi meni molemmilla hermot, ikä ja terveys, pojallakin se oli loppupeleissä aika huutoa.

Olen aika varma, että pojalle ei enää maito riitä. Kysyinkin viime neuvolassa vellin antamisesta, ja päätin alkaa antamaan iltavelliä, mahdollisesti myös aamuvelliä, 2,5 kk iässä, eli parin viikon päästä. Jännää! Ajattelin tehdä vellin itse, samoin kun olen suunnitellut tekeväni muutkin pojan ruoat jatkossa. Hurjaa, että aika pian jo soseitakin voi alkaa antamaan. Voiko meidän poika olla jo näin iso!

Pikkuhiljaa alkaa tämä neljän seinän sisällä olo rassata. Eilen aloinkin sitten tosissani miettimään pojalle ja minulle harrastuksia. Ilmoitin koko perheen vauvauintiin, joka alkaisi maaliskuussa. Lisäksi MLL:llä on perhekerhoja, josta löytyi myös vauvaryhmä. Ajattelin rohkeasti testata tuota vauvaryhmää, vaikka niin rohkea en ole että menisin sinne yksin :). Pyysin mukaan kaveriani, jolla on hieman nuorempi tyttö kuin mitä poika on. Jännityksellä odotan, millaista porukkaa tuolla on! Eihän sitä tiedä jos sieltä löytyisi lisää äitiystäviä.

Samassa paikassa järjestetään muskaria, ja sinnekin ajattelin soitella ensi viikolla. Olen itse musikaalinen ja muskariin meno vauvan kanssa on ollut melkeenpä itsestäänselvyys. Jo tytön aikana siitä haaveilin. Nyt aion sen toteuttaa. <3 Täytyy kyllä vielä todeta, että sitten kun poika on vähän isompi, en aio häntä väkipakolla musiikkiharrastuksiin raahata, vaan hän saa itse päättää, mikä harrastus häntä kiinnostaa. Mutta eikös nämä pikkuvauva-ajan harrastukset olekin osaksi kuin äitien harrastuksia. Sen lisäksi että vauva saa uusia virikkeitä ja kokemuksia, äiti pääsee tuulettumaan ja tapaamaan aikuisiakin ihmisiä ;).

Olisi mukava kuulla muidenkin kokemuksia näistä vauva-ajan harrastuksista. Mikä on ollut mukavaa ja mikä ei-niin-mukavaa?

Loppuun vielä tämän hetken kuulumisia. Uuden nimen kunniaksi pojalle tuli mahatauti.  Oli se lievänä minulla ja miehelläkin, mutta voitte uskoa miten otti päähän kun poikakin sen sai. Ja kun noin pieni on kyseessä, jälleen kerran löysin itseni ja pojan sairaalan osastolta. Nyt onneksi ei jouduttu mitään lääkkeitä syömään eikä kokeita ottamaan, vaan lähinnä tarkkailtiin ettei poika kuivu. Onneksi poika söi koko taudin ajan todella reippaasti, joten nenä-mahaletkua tai muita toimenpiteitä ei tarvittu.

Kyllä otti päähän että poika on saanut kahden kuukauden sisällä jo kaksi tautia! Vaikka olen kaikkeni tehnyt suojellakseni häntä taudeilta. Emme ole käyneet kaupassa tai muualla missä olisi paljon ihmisiä, en ole ottanut kotiini sairaita ihmisiä ja kun tulee vieraita olen aina patistanut heidät käsien pesulle. Käsidesikin on ollut edelleen käytössä. Mutta ilmeisesti taudit tulevat jos ovat tullakseen. Ja vastustuskykyähän tuo sairastaminen vain parantaa. Olenkin päättänyt, että koska tämä taudeiltasuojelemistaktiikka ei toimi, lähdemme jatkossa rohkeasti ihmisten ilmoille. Toki sairaita en meille edelleenkään ota emmekä käy sairaana olevilla kylässä, ja kädet pestään kotiin tullessa, mutta tuo eristäytyminen kotiin saa luvan loppua. Mökkihöperöksihän tässä tulee! :D

Nyt poika on jo lähestulkoon parantunut, mitä nyt pylly on edelleen ripulista vähän ruvella. Mutta hymyjä ja nauruja tulee taas vanhaan malliin! Ihana mussukka <3.